Kuva on vain havainnollistava
Oikeudellisen tarkastuksen ja neuvonnan on tehnyt Nguyễn Thị Kim Yến (Melkko Nguyen) – VNL Toimiston perustaja, Vietnamin asianajajaliiton jäsen, joka on erikoistunut Suomen ja Vietnamin välisiin rajat ylittäviin oikeudellisiin neuvontapalveluihin, asiakirjojen tarkastamiseen ja hallinnollisiin menettelyihin.
Suomen perheoikeus sääntelee avioliiton koko elinkaarta yhtenäisillä oikeudellisilla puitteilla, joita valtion viranomaiset toimeenpanevat. Olitpa solmimassa siviiliavioliittoa tai purkamassa suhdetta avioerolla, avioliittolain (Avioliittolaki 234/1929) vaatimusten tunteminen on olennaista omien oikeuksiesi, varallisuutesi ja vanhemmuuteen liittyvien velvollisuuksiesi turvaamiseksi.
Suomessa asuville ulkomaalaisille ja kansainvälisille pariskunnille perheoikeudellisiin menettelyihin liittyy erityisiä toimivaltasääntöjä, pakollinen harkinta-aika, oikeudenmukainen omaisuuden jako ositussopimuksella sekä tuomioistuimen ratkaisut lasten huollosta.
VNL Toimisto tarjoaa asiantuntevaa oikeudellista neuvontaa ja edustusta siviiliavioliiton rekisteröinnissä, avioehtojen laatimisessa ja avioeromenettelyissä Suomessa ja suojaa rajat ylittävien perheiden asiakkaita perheen muutosten jokaisessa vaiheessa.
📞 Tarvitsetko oikeudellista opastusta avioliittoon tai avioeroon? Ota yhteyttä Helsingin-toimistoomme numerossa +358 413 292 169 tai tavoita juristitiimimme Zalon / WhatsAppin kautta.
Keskeiset oikeudelliset puitteet: avioliitto ja avioero
Perheen perustamista ja avioliiton purkamista Suomessa sääntelevät selkeät lakisääteiset määräajat ja suojat:
1. Siviiliavioliiton solmiminen
Siviiliavioliitot ovat Suomessa oikeudellisesti sitovia liittoja, jotka solmitaan nimettyjen virkahenkilöiden eikä uskonnollisten yhteisöjen toimesta:
Avioliiton esteiden tutkinta: Ennen vihkimistä pariskunnan on pyydettävä avioliiton esteiden tutkintaa Digi- ja väestötietovirastosta (DVV). Näin varmistetaan, ettei kumpikaan osapuoli ole jo naimisissa, alaikäinen tai liian läheistä sukua toiselle.
Vihkitilaisuus: Siviilivihkimisen voi toimittaa maksutta paikallisessa DVV:n toimipisteessä tai käräjäoikeudessa valtuutettu vihkijä. Vihkimisessä on oltava läsnä kaksi riippumatonta todistajaa.
Automaattinen päivitys väestötietojärjestelmään: Siviilivihkimisen jälkeen avioliitto kirjataan heti väestötietojärjestelmään, jolloin myös verotukseen, sukunimen valintaan ja sosiaaliturvaan liittyvät tiedot päivittyvät.
2. Avioeron vaiheet ja pakollinen harkinta-aika
Avioliiton purkaminen avioliittolain mukaan noudattaa jäsenneltyä tuomioistuinmenettelyä, jonka tarkoituksena on kannustaa sovintoon ja harkintaan:
Vaihe 1 (hakemus): Kumpi tahansa puolisoista yksin tai molemmat yhdessä voivat jättää kirjallisen avioerohakemuksen paikalliseen käräjäoikeuteen. Mitään perusteita tai syyllisyyttä (kuten uskottomuutta tai hylkäämistä) ei tarvitse näyttää toteen.
Vaihe 2 (pakollinen harkinta-aika): Kun hakemus on jätetty, kuuden kuukauden harkinta-aika alkaa automaattisesti. Jos pariskunnalla on kotona asuvia alaikäisiä lapsia, harkinta-aika on pakollinen. Jos puolisot ovat asuneet erillään yhtäjaksoisesti kahden viime vuoden ajan, harkinta-aika voidaan ohittaa.
Vaihe 3 (lopullinen päätös): Kuuden kuukauden harkinta-ajan päätyttyä toisen puolison (tai molempien) on esitettävä käräjäoikeudelle uusi vaatimus avioeron tuomitsemisesta, jotta avioeropäätös voidaan antaa. Vaatimus on esitettävä vuoden kuluessa harkinta-ajan alkamisesta, tai alkuperäinen hakemus raukeaa.
3. Ositus ja omaisuuden jako
Avioliiton purkautuessa puolisoiden kaikki varat ja velat jaetaan lain mukaisesti:
Avio-oikeus: Ellei sitä ole suljettu pois pätevällä avioehtosopimuksella, kummallakin puolisolla on yhtäläinen oikeus toisen puolison nettovarallisuuteen. Varakkaamman puolison on maksettava tasingon, jotta molemmat lähtevät avioliitosta yhtä suurella nettovarallisuudella.
Ositussopimus: Puolisot laativat yleensä virallisen kirjallisen ositussopimuksen, jossa sovitaan kiinteistöjen, asunto-osakkeiden, pankkitilien ja velkojen jakamisesta. Molempien osapuolten on allekirjoitettava sopimus, ja allekirjoitukset on todistettava.
4. Lasten huolto, asuminen ja elatus
Kun eroavilla vanhemmilla on alaikäisiä lapsia, Suomen laki asettaa etusijalle lapsen edun:
Yhteishuolto vai yksinhuolto: Vanhemmat säilyttävät yleensä yhteishuollon, eli terveydenhuoltoa, koulutusta ja kasvatusta koskevat merkittävät päätökset tehdään yhdessä. Tuomioistuin voi määrätä yksinhuollosta, jos yhteinen päätöksenteko on mahdotonta tai lapsen edun vastaista.
Elatusapu: Vanhempi, jonka luona lapsi ei vakituisesti asu, on yleensä velvollinen maksamaan kuukausittaista elatusapua, joka lasketaan lapsen tarpeiden ja vanhemman maksukyvyn perusteella. Sopimukset vahvistaa kunnan lastenvalvoja.
Neljän vaiheen oikeudellinen edustusprosessimme
Vaihe 1 – Tilanteen alustava arviointi ja strategia: Analysoimme perheoikeudellisen tilanteesi ja käymme läpi olemassa olevat vihkitodistukset, avioehtosopimukset ja varallisuusjärjestelyt.
Vaihe 2 – Hakemukset ja asioiden hoitaminen viranomaisissa: Hoidamme avioerohakemukset käräjäoikeudessa, seuraamme harkinta-ajan määräaikoja tai valmistelemme siviiliavioliittoa koskevat ilmoitukset DVV:lle.
Vaihe 3 – Ositus ja omaisuusneuvottelut: Laadimme kattavat ositussopimukset taloudellisten etujesi turvaamiseksi.
Vaihe 4 – Lasten huolto ja sopimusten vahvistaminen: Autamme neuvottelemaan lasten huollosta, tapaamisoikeudesta ja elatussopimuksista ja huolehdimme niiden virallisesta vahvistamisesta paikallisilla viranomaisilla.
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Voiko ulkomaan kansalainen hakea avioeroa Suomessa?
Kyllä. Suomen tuomioistuimilla on kansainvälinen toimivalta käsitellä avioero, jos jompikumpi puolisoista on Suomessa asuva Suomen kansalainen tai jos molempien puolisoiden kotipaikka on Suomessa tai jos hakija on asunut Suomessa vähintään vuoden välittömästi ennen hakemuksen jättämistä.
Mitä tapahtuu, jos puolisoni kieltäytyy allekirjoittamasta avioerohakemusta?
Avioero voi edetä myös toisen puolison hakemuksesta. Jos toinen puoliso kieltäytyy hakemasta eroa yhdessä, toinen voi jättää hakemuksen yksin. Tuomioistuin tiedottaa hakemuksesta vastahakoiselle puolisolle, ja kuuden kuukauden harkinta-aika alkaa tämän suostumuksesta riippumatta.
Jaetaanko eläkesäästömme avioerossa automaattisesti?
Ei. Suomen lain mukaan avioliiton aikana kertyneitä lakisääteisiä työeläkkeitä ei jaeta eikä tasata avioeron yhteydessä toimitettavassa osituksessa. Kumpikin puoliso säilyttää omat eläkeoikeutensa.
Asiantuntevaa oikeudellista tukea perheoikeudellisiin asioihin
Hoida avioliiton rekisteröinti tai avioeromenettely selkeästi, hienotunteisesti ja Suomen lain mukaisesti. Ota yhteyttä VNL Toimiston neuvontatiimiin.
Vastuuvapauslauseke: Tämä julkaisu on tarkoitettu yleiseksi oikeudelliseksi tiedoksi siviiliavioliitosta, avioeromenettelyistä, osituksesta ja perheoikeudesta Suomen lainsäädännön mukaan. Se ei korvaa yksilöllistä oikeudellista edustusta. Viralliset tuomioistuinratkaisut ja siviilisäätyä koskevat kirjaukset kuuluvat yksinomaan Suomen käräjäoikeuksien ja Digi- ja väestötietoviraston (DVV) toimivaltaan.