Kuva on vain havainnollistava
Kirjoittanut ja tarkastanut Nguyễn Thị Kim Yến (Melkko Nguyen) – VNL Toimiston perustaja, kokenut asiantuntija, jolla on yli 15 vuoden kokemus rajat ylittävistä hallintomenettelyistä, asiakirjojen laillistamisesta ja maahanmuuttosäännösten noudattamisesta Suomen ja Vietnamin välillä.
Perhesiteen perusteella myönnettävän oleskeluluvan hakeminen Suomeen on virallinen hallintomenettely, jota hoitaa Maahanmuuttovirasto (Migri) ulkomaalaislain (301/2004) nojalla. Tämän lupalajin avulla ulkomaan kansalainen voi muuttaa Suomessa laillisesti asuvan perheenjäsenensä luo, oli perheenkokoaja sitten Suomen kansalainen, pysyvän oleskeluluvan haltija tai jatkuvan oleskeluluvan (A-lupa) haltija.
Vietnamin kansalaisia ja Suomessa asuvia koskevissa rajat ylittävissä perheenyhdistämisasioissa on monitasoisia vaatimuksia: aidon perhesuhteen osoittaminen, tiukkojen tulorajojen täyttäminen ja todennettujen konsulilaillistusten hoitaminen. VNL Toimisto tarjoaa jäsenneltyä, läpinäkyvää ja oikeudellisesti perusteltua neuvontaa, jotta hakemuksesi täyttää kaikki suomalaisen hallintokäytännön lakisääteiset edellytykset.
Kuka on perheenjäsen Suomen lain mukaan?
Ulkomaalaislain 37 §:ssä perheenjäsenen määritelmä on tiukasti rajattu. Hallinnollisessa arvioinnissa perheenjäseniksi katsotaan vain seuraavat henkilöt:
Aviopuoliso tai rekisteröity kumppani: Suomessa asuvan perheenkokoajan laillisesti vihitty aviomies tai -vaimo tai rekisteröity kumppani.
Avopuoliso: Avioliiton ulkopuolinen kumppani, joka on asunut perheenkokoajan kanssa yhtäjaksoisesti avioliitonomaisessa suhteessa samassa taloudessa vähintään kaksi peräkkäistä vuotta tai jolla on perheenkokoajan kanssa yhteinen alaikäisen lapsen huolto.
Naimattomat alaikäiset lapset: Alle 18-vuotiaat naimattomat lapset, jotka ovat perheenkokoajan tai tämän puolison huollossa sinä päivänä, jona hakemus ratkaistaan.
Alaikäisen huoltaja: Suomessa laillisesti asuvan ilman huoltajaa olevan alaikäisen ulkomaan kansalaisen huoltaja tai vanhempi.
Lakisääteinen huomautus: Yli 18-vuotiaita lapsia, sisaruksia ja ikääntyneitä vanhempia ei Suomen maahanmuuttolainsäädännössä yleensä katsota ydinperheen jäseniksi, paitsi harvinaisissa ja perustelluissa tilanteissa, joissa kyse on täydellisestä riippuvuussuhteesta tai vakavista humanitaarisista syistä.
Migrin ohjeiden mukaiset keskeiset lakisääteiset edellytykset
Saadaksesi Migriltä myönteisen päätöksen sinun ja Suomessa asuvan perheenkokoajasi on osoitettava kolme keskeistä oikeudellista edellytystä:
a. Todennettavissa oleva siviilisääty ja aito perhesuhde
Kaikki Suomen ulkopuolella laaditut siviilisäätyasiakirjat (vihkitodistukset, syntymätodistukset, adoptiopäätökset tai yksinhuoltoa koskevat tuomiot) on todennettava virallisesti. Vietnamilaisten asiakirjojen osalta tämä edellyttää Vietnamin ulkoministeriön konsulivahvistusta, Suomen edustuston virallista laillistusta ja valantehneen kääntäjän käännöstä. Avoliittotapauksissa vähintään kahden vuoden yhteisen osoitteen todistaminen asiakirjoin on pakollista.
b. Toimeentuloedellytys
Ulkomaalaislain 39 §:n mukaan perheenkokoajan on osoitettava turvatut ja säännölliset tulot, joilla hän pystyy elättämään Suomeen muuttavat perheenjäsenet turvautumatta toimeentulotukeen.
Vaadittu nettokuukausitulo riippuu perheen koosta (perheenkokoaja, puoliso ja alaikäisten lasten määrä).
Poikkeuksia toimeentuloedellytyksestä sovelletaan tiukasti vain tiettyihin ryhmiin, esimerkiksi kun perheenkokoaja on Suomen kansalainen tai kansainvälistä suojelua saava kiintiöpakolainen.
c. Ei vaaraa yleiselle järjestykselle
Hakijalla on oltava puhdas rikosrekisteri, eikä hän saa vaarantaa Suomen yleistä turvallisuutta, maanpuolustusta tai kansainvälisiä suhteita.
Hakemuksen jättäminen ja biometrinen tunnistautuminen vaiheittain
Vaihe 1: Oikeudellinen arviointi ja asiakirjojen todentaminen
Ennen sähköisen hakemuksen jättämistä kaikkien vietnamilaisten asiakirjojen (vihkitodistukset, huoltosopimukset, biologisten vanhempien suostumukset) oikeudellinen riittävyys tarkistetaan ja asiakirjat laillistetaan konsulikanavien kautta.
Vaihe 2: Sähköinen hakeminen Enter Finland -palvelussa
Hakija luo oman tilin Enter Finland -palveluun ja täyttää kyseisen sähköisen lomakkeen (esimerkiksi OLE_PH1, OLE_PH2 tai OLE_PH4). Suomessa asuva perheenkokoaja täydentää hakemusta perheenkokoajan osiossa (Enter Finland perheenkokoajalle).
Vaihe 3: Henkilöllisyyden todentaminen paikan päällä (biometriikka)
Hakemuksen jättämisen jälkeen hakijan on varattava aika ja käytävä henkilökohtaisesti todentamassa henkilöllisyytensä toimivaltaisessa Suomen suurlähetystössä (esimerkiksi Suomen suurlähetystö Hanoissa) tai valtuutetun ulkoisen palveluntarjoajan (VFS Global) toimipisteessä. Tällöin otetaan biometriset tunnisteet (sormenjäljet ja valokuva paikan päällä) ja esitetään alkuperäiset liiteasiakirjat.
Vaihe 4: Migrin käsittely ja päätöksen tiedoksianto
Migri käsittelee hakemuksen. Jos Migri lähettää täydennyspyynnön, osapuolten on vastattava siihen ajoissa ja oikeudellisesti perustellusti, jotta hakemus ei saa kielteistä päätöstä.
VNL Toimiston ammatillisen oikeudellisen tuen sisältö
Ammatillisen oikeudellisen toimivaltamme puitteissa ja Vietnamin asianajajaliiton eettisiä sääntöjä noudattaen VNL Toimisto tukee asiakkaitaan seuraavasti:
Asiakirjojen tarkistus ennen hakemista: Tarkistamme siviilisääty- ja talousasiakirjat ulkomaalaislain tarkkoja tulorajoja ja siviilisäätyä koskevia säännöksiä vasten.
Konsulilaillistusten hoitaminen: Koordinoimme asiakirjojen laillistuksen, viralliset käännökset ja rajat ylittävät valtakirjat Vietnamissa ilman turhaa matkustamista.
Vastaukset täydennyspyyntöihin: Laadimme jäsennellyt oikeudelliset selvitykset, jos Migri esittää kysymyksiä perhesuhteen aitoudesta tai toimeentulon jatkuvuudesta.
Hallintovalitukset: Edustamme asiakkaita hallinto-oikeudessa tilanteissa, joissa on annettu kielteinen tai lainvastainen päätös.
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
1. Onko perhesiteen perusteella oleskeluluvan saaneella puolisolla oikeus tehdä töitä Suomessa?
Kyllä. Ulkomaalaislain mukaan perhesiteen perusteella myönnetty jatkuva oleskelulupa (A-lupa) oikeuttaa yleensä rajoituksetta ansiotyöhön ja elinkeinon harjoittamiseen Suomessa.
2. Mitä tapahtuu, jos lapsen toinen biologinen vanhempi jää Vietnamiin ja lapsi muuttaa Suomeen?
Suomen perheenyhdistämissäännösten mukaan, jos alaikäisen lapsen huolto on kahdella vanhemmalla ja vain toinen heistä asuu Suomessa, Suomeen muuttamattoman vanhemman virallisesti laillistettu kirjallinen suostumus tai lainvoimainen tuomioistuimen päätös yksinhuollosta on lain mukaan pakollinen.
YHTEYDENOTTO JA NEUVONTA
Viikonloput ja arkipyhät: vain ennakkoon sovitusta ajanvarauksesta
Vastuuvapauslauseke: Tämä opas on laadittu oikeudelliseksi tiedoksi voimassa olevien Suomen hallinnollisten määräysten perusteella, eikä se korvaa pätevän asiantuntijan tekemää yksilöllistä tapauksen arviointia.